Isot yhtiöt marssivat kryptomarkkinoille

Isot toimijat, kuten pankit ja sijoitusyhtiöt lähtevät kovaa vauhtia mukaan kryptovaluuttamarkkinoille. Valtamediassa on kirjoitettu paljon kuplasta ja varoiteltu kryptovaluuttojen riskeistä. Kryptovaluuttojen osalta tuntuu löytyvän enemmän uutisa uhkista kuin mahdollisuuksista. Ongelmana on toimialan säätelemättömyys ja toiminta lakien ulottumattomissa. Kuitenkin nimekkäitä yrityksiä toinen toisensa jälkeen ilmoittaa kehittävänsä omaa lohkoketjuaan tai sijoittavansa kryptotoimijoihin.

Yle uutisoi aikaisemmin keväällä pankkien sulkevan suomalaisen bitcoin-välittäjän tilejä ja viime aikoina on voinut lukea useita eri kannanottoa siitä, kuinka kryptovaluuttojen ja muun muassa bitcoinin sanotaan olevan kupla, joka vain odottaa puhkeamistaan. Usealta taholta kryptorahat ovat luokiteltu täysin spekulatiivisiksi sijoituskohteiksi, joiden arvon muodotumiselle ei voida määritellä mitään kiinteää pohjaa. Muun muassa Suomen Finanssivalvonta on varoittanut kryptovaluuttoihin sijoittamisesta.

Viime vuoden lopulla nähtiin bitcoinin ja monen muun kryptovaluutan rakettimainen arvon nousu ja se sai monet innostumaan virtuaalisten rahojen mahdollisuuksista. Toisaalta myös kryptovaluuttoja arvostelevat tahot saivat lisää tuulta purjeisiinsa vuoden alussa nähdyn romahduksen myötä. Jopa 20 000 dollarissa käynyt bitcoin listattiin pörssissä juuri 7000 dollariin. Arvon pudotus oli melkoinen.

Aiheen uutisointi on näyttänyt keskittyvän ainakin päämedioiden osalta riskeihin ja uhkiin, ja toisaalta kryptomarkkinoiden voimakkaisiin arvon heittelyihin.

Uusimpina uutisina on nyt voinut lukea isojen yritysten ja toimijoiden mukaan lähdöstä kryptomarkkinoille. Muun muassa internetjätti Google ja Goldman Sachs pankki, joka on yksi maailman suurimmista pankeista (CNBC), lukeutuvat näihin yrityksiin. Yle uutisoi joukkoviestintäyritys Thomson Reutersin tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan viidennes heidän kyselyyn osallistuneista rahoituslaitoksista harkitsee kryptovaluuttoihin liittyvää kaupankäyntiä tulevan vuoden aikana. Kyselyyn osallistui yli 400 yritystä, mukana suuria pankkeja ja hedge-rahastoja eli sijoitusrahastoja.

Ylen artikkelissa kerrottiin, kuinka Goldman Sachs (CCNBC) pankin osittain omistama Circle, joka on keskittynyt digitaalisiin maksuihin, on ostanut kryptovaluuttapörssi Poloniexin. Artikkelissa mainitaan myös suursijoittaja George Sorosin sijoitusrahaston Soros Fund Managementin valmistelevan sijoittamista kryptovaluuttoihin. Tämän vuoden tammikuussa Soros itse arvioi, että krpytovaluuttamarkkinoilla on kupla.

Jos kyseessä on kupla, ja kaikki kryptovaluutat olisi pelkästään spekulatiivisia sijoituskohteita, niin tuntuu vaikealta käsittää miksi niin moni menestynyt yritys ja toimia haluaa mukaan. Pelkkä spekulatiivinen sijoituskohde tuskin houkuttaisi rahoittajia ja suuria yrityksiä mukaan toimintaan, rahoittamaan tai kehittämään omia lohkoketjutjaan. Kuplan alla nähdään myös todellisia mahdollisuuksia.

Yle uutisoi myös tammikuussa, että valtiovarainministeriö valistelee uutta lainsäädäntöä, jonka kautta kryptovaluuttojen vaihtopalveluita tarjoavat yrityksen saadaan rahanpesua torjuvan lainsäädännön piiriin. Myös EU:n sisällä laajemminkin on tehty linjauksia ja ohjeistuksia, joidan kautta on tarkoitusena saada kryptovaluutat rahanpesun vastaisen valvonnan piiriin.

On ymmärrettävää, että pankit haluavat tietää mistä heidän ylläpitämilleen tileille tallennetut rahat tulevat. Nykyinen pankkijärjestelmä perustuu tilien omistajien ja rahan alkuperän tunnistamiseen. Kryptovaluuttojen kohdalla ongelmana on anonyymittomyys ja se, ettei markkinoita koske vielä rahanpesun vastaiset lait. Markkinat ovat vielä toistaiseksi melko villi viidakko ja maiden välillä on eroavaisuuksia säätelyn ja verotuksen osalta. Ongelmana ovat myös valaat eli pumppaajat, jotka väärentävät markkinoita omaksi edukseen. Mikä ei ainakaan paranna kryptosijoittamisen riskittömyyttä. Käynnistettyjen kryptorahahankkeiden suuri määrä on yksi syy miksi lakeja ja säädäntöjä on alettu tosissaan miettiä.

Tavallinen kadun tallaaja voi miettiä mihin ihmeeseen tarvitaan uutta digitaalista rahaa, kun meillä on jo raha ja pankit. On kuitenkin hyvä muistaa, kuten Inka Mero kolumnissaan kirjoitti, että maailmassa on tällä hetkellä 200000 ihmistä ilman pankkitiliä.. Kaikki ihmiset eivät nauti länsimaisen pankkijärjestelmän eduista eikä vakaasta pankkijärjestelmästä. Heille pankkijärjestelmän ulkopuolinen raha on mitä todennäköisemmin hyvinkin tervetullut.

Kryptovaluutat pohjautuvat lohkoketjuun ja sijoittamisen sekä digitaalisen valuutan lisäksi juuri lohkoketju on se, mikä monia yrityksiä kiinnostaa. Lohkoketju on luokiteltu jopa internetin tasoiseksi maailman mullistajaksi. Sen luvataan mahdollistavan…

Käyttökelpoisia lohkoketjuun perustuvia sovelluksia on vielä hyvin vähän. Teknologia vaatii vielä paljon työtä ja kehittämistä. Jotta teknologiaa saadaan kehitettyä, vaatii se rahaa ja sijoittajien kiinnostusta. Kuten jo tekstin alussa mainittiin, hypen lisäksi valtiolliselta tasolta kryptovaluutat ja niiden parissa toimivat yhtiöt ovat hankalassa tilanteessa.

Samaan aikaan kun pankit sulkevat kryptotoimijoiden tileja, kieltävät henkilöstönsä sijoittamisen virtuaalivaluuttoihin ja taivastelevat suurta kuplaa, mikä kaikki ainakin Suomessa on nähty, uutisoidaan, että maailman luokan menestyneet yrityset kehittävät kovaa vauhtia omia lohkoketjujaan ja solmivat yhteistyösopimuksia kryptovaluuttoihin keskittyneiden yhtiöiden kanssa.

Isojen ja tunnettujen yritysten mukaan lähteminen ja toimialan lainsäädännön kehittyminen tuovat varmasti mukanaan luottamusta kryptomarkkinoita kohtaan. Tätä yhtälöä, vastustusta ja hypeä samaan aikaan, miettiessä herää kysymys; ollaanko siinä vaiheessa, kun luottamus on saatu, jo jälkijunassa tai vaarassa jäädä kokonaan kyydistä lohkoketjuteknologian hyödyntämisen je kehittömisen osalta? Mikäli haluaisimme Suomen olevan kehityksen kärjessä.

https://yle.fi/uutiset/3-10176743

https://yle.fi/uutiset/3-10084203